Kohteen kuvaus: Harvungön on noin 5km pitkä ja 2km leveä saari Selkämeren pohjoisosan reunalla. Saaren pohjois-kärjessä, jota kutsutaan myös nimellä Södra Björkön, on Korsnäs Lantmanna och fiskargille r.f.:n ylläpitämä kalamaja, jota on käytetty lintujen muutontarkkailun epävirallisena tukikohtana jo liki 30 vuotta. Saaren Pohjois-kärki on avointa katajanummea, joka mökin takana muuttuu kuitenkin tasalaatuiseksi mäntymetsäksi. Rantavyöhyke on rehevästi ruovikoitunutta ja sen vuoksi varsin hankalakulkuista. Metsä- ja ruovikkovyöhykkeiden välissä kulkee kuitenkin jonkun asteisia polkuja. Kalamajan vieressä itä-puolella oleva satamalahti on pohjukastaan hyvin matala ja hiekkapohjainen. Matalan veden aikaan lahden pohjukan poikki pystyy kävelemään kumisaappailla. Laiturirantaan asti vettä on kuitenkin yli metrin, mikä riittänee isommallekin veneelle. Satamalaituri on suojattu hyvin aallonmurtajilla, joten vene pysyy turvassa kovemmallakin tuulella. Jäät lähtevät keväisin Södra Björkön edustalta varsin aikaisin, jolloin varsinainen Merenkurkku on vielä jäässä. Tällöin on perinteisesti suunnattu jo lintujen kevätmuuttoa seuraamaan. Södra Björkön on viimeinen paikka, jossa linnut muuttavat vielä kapeana rintamana. Tämän jälkeen pohjoiseen mentäessä vastaan tuleva saaristo hajauttaa muuttoreitit laajemmaksi rintamaksi, jolloin muuttajamääriä on huomattavasti vaikeampi laskea. Siksi ei olekaan ihme, että Södra Björköltä on laskettu mm. todennäköinen kulorastaiden Suomen ennätys muuttosumma yhden päivän aikana (2509 m). Hyvänä muuttoaamuna voimallista merilintumuuttoa menee saaren molemmilta puolilta ja pikkulintujen massat vyöryvät saaren yli suurina parvina. Syksyisin Södra Björkön on erityisesti hyvä kahlaajapaikka. Saaren matalat rakkolevärannat tarjoavat kahlaajille paljon syötävää ja niitä on mahdollisuus päästä katselemaan ja valokuvaamaan varsin läheltä. Saaren ympäristössä lepäilee yleensä myös suuria määriä vesilintuja, joiden laskeminen on kuitenkin monesti hankalaa tuulten aiheuttaman aallokon vuoksi.
Ajo-ohjeet: Korsnäsin keskustan suunnasta tultaessa aja Rantatietä (673) reilu kilometri etelään päin ja käänny oikealle Storkorshamnsvägenille. Aja tien päässä olevaan Storkorsin satamaan noin 3,2 km. Tästä pääsee omalla veneellä viiden kilometrin päässä suoraan edessä näkyvälle Södra Björkön kalamajalle.
Paras aika retkeillä: Avovesikauden ajan, mutta erityisesti muuttoaikaan huhti-toukokuussa ja elo-lokakuussa.
Pesimälajisto: Saarella pesii monipuolinen kirjo havu- ja sekametsien lajistoa, jonka yhtenä mielenkiintoisimmista mainittakoon idänuunilintu. Myös merilinnusto on monipuolista, mutta ne edustavat lähinnä sisäsaariston pesimälajistoa, josta puuttuvat ainakin ulkosaaristossa tyypilliset ruokkilinnut. Niidenkin ruokailulentoja pääsee kuitenkin kesäaikaan alueella näkemään. Saaren runsas pienpetokanta hankaloittaa kuitenkin merkittävästi etenkin maassa pesivien sorsalintujen pesimämenestystä. Pesimälajistosta tarkemmin Suomen kolmannessa lintuatlaksessa.
Muuton aikainen lajisto: Södra Björköllä on vuosien saatossa havaittu ainakin 254 eri lintulajia, joten lajikirjo on muuttoaikana varsin monipuolinen.
Harvinaisuudet: Pikkujoutsen, lyhytnokkahanhi, ruostesorsa, kyhmyhaahka, allihaahka, pilkkaniska, jääkuikka, amerikanjääkuikka, haarahaukka, tunturihaukka, isovesipääsky, merisirri, heinäkurppa, mustapyrstökuiri, pikkukajava, leveäpyrstökihu, tunturikihu, pikkutiira, etelänkiisla, pikkuruokki, tunturipöllö, sitruunavästäräkki, virtavästäräkki, sepelrastas, mustaleppälintu, kirjokerttu, pikkusieppo, pähkinänakkeli, kuhankeittäjä, keltahemppo, lyhytvarvaskiuru, isokirvinen, taigakirvinen, mustapäätasku, taigauunilintu, hippiäisuunilintu, kashmirinuunilintu, punapyrstölepinkäinen, viitatiainen, pikkusirkku, kultasirkku, mustapääsirkku.
Saaren eteläpään sisäosissa on myös lintutorni johon lintuharrastajat eivät ole vielä ehtineet tutustua. Kohde on nimeltään Hamnträsket.
