Kohteen kuvaus: Lähes ympyränmuotoinen meteorikraateriin syntynyt viljelymaa, joka vuosisadan alussa oli vielä merenlahti. Alueen runsas latomäärä vähentynyt pieneen osaan entisestään. Ojat perattu kunnolla, tulvat vähentyneet tai loppuneet kokonaan. Ojanvarsipensastot raivattu jokseenkin kokonaan pois. Käytetään nykyisin turistikohteena ja alue kehitettävissä tähän suuntaan. Viljat houkuttelevat syksyisin poikkeuksellisen paljon kurkia alueelle. Niitä voi syyskuussa olla jopa noin 8000. Ne lentävät joka ilta auringon laskiessa saaristoon yöpymään ja palaavat taas aamun sarastaessa pelloille syömään. Keräkurmitsa on toinen tunnettu laji keväisin toukokuun loppupuoliskolla. Alueella on pesinyt Merenkurkun vahvin peltosirkkujen pesimäkanta. Ojanvarsien raivauksen myötä laji on kuitenkin lähes hävinnyt myös täältä. Monien hanhilajien ja laulujoutsenten suosimaa ruokailu- ja levähdysaluetta sekä keväisin että syksyisin. Söderfjärden sisältyy valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Alue on merkittävä monien muuttolintujen levähdysalue.
Söderfjärden on yksi maailman tunnetuista 176:stä meteorikraatterista. Se on muodostunut arviolta 520 miljoonaa vuotta sitten. Lähes ympyrän muotoinen; halkaisijaltaan noin 5-6 kilometriä leveä alue oli vielä sata vuotta sitten merenlahtena. 1920-luvulla Söderfjärdenin avaraa suolakeutta ryhdyttiin voimaperäisesti kuivattamaan, ja näin saatiin ensiluokkaista peltomaata. Kuivatustyöt valmistuivat vuonna 1927 ja viljelyn käynnistyttyä alueelle rakennettiin myös paljon latoja. Enimmillään latoja oli Söderfjärdenillä 1940-luvulla noin 3000. Kylän uusjaon seurauksena on Vaasan puoliskolta suurimmalta osin hävitetty ladot; Mustasaaren puolella on jäljellä vielä rippeitä ”latomerestä”. Nykyisin tehoviljelty peltoalue käsittää noin 2300 hehtaaria.
Alueella on kaksi lintutornia. Metoriihen vieressä on vuonna 2009 valmistunut lintutorni Marenintien varressa. Karttalinkki Meteoriihen tornille. Toinen on Sulvan puoleisessa kulmauksessa pumppuaseman lähellä. Karttalinkki Pumppuasema tornille. Alueelle näkee myös Söderfjärdenin pohjoisreunalla olevan Öjbergetin laskettelurinteen huipulla olevasta näkötornista.
Ajo-ohjeet: Vaasan keskustasta on Meteoriihen lintutornille matkaa 13,3 km. Aja Vaasanpuistikkoa pitkin länteen kohti Sundomia, tie muuttuu Vaskiluodossa Myrgrundintieksi ja Sundomissa Sundomintieksi. Käänny Sundomissa puisen tuulimyllyn jälkeen vasemmalle Näsintielle. Aja sitä 1,5 km ja käänny oikealle Markenintielle. Tie kulkee Öjbergetin yli ja jatkuu edelleen Marenintienä Söderfjärdenin halki. Lintutorni on peltoaukean keskellä Meteoriihen vieressä. Pysäköinti Söderfjärdenillä on luvallista vain Meteoriihen parkkipaikalla ja kesällä 2010 rakennettuihin viiteen erilliseen parkkitaskuun. Myös Rantatie 673:lta on opasteet Söderfjärdenille.
Paras aika retkeillä: Keväällä maaliskuun loppupuolelta kesäkuun alkupuolelle ja syksyllä elokuulta lokakuun loppuun. Keskikesällä ja talvella yleensä melko hiljaista. Kesäöinä voi kuitenkin kuulla viiriäisen kotkotusta tai nähdä vaikkapa saalistelevan suopöllön. Peltopyyt liikkuvat alueella ympäri vuoden. Joinain talvina Söderfjärdenillä on nähty mm. tuhansittain urpiaisia, talvehtivia pulmusia ja tunturipöllökin useana talvena, joten käymisen arvoinen retkikohde ympäri vuoden. Talvisin Söderfjärdenin teitä ei kuitenkaan aurata, mikä hankaloittaa retkeilyä huomattavasti.
Pesimälajisto: Söderfjärdenin pesimälajistoon kuuluvat tyypillisimpinä peltoviljelmien asukkaina: kuovi, töyhtöhyyppä, kiuru, niittykirvinen, västäräkki, tuulihaukka, varis, pensastasku kivitasku, peltopyy ja peltosirkku. Lähiseudun pesimälinnustoon kuuluu kuitenkin noin 130 eri lintulajia. Pesimälajistosta löytyy tarkempaa tietoa Suomen kolmannesta lintuatlaksesta.
Muuton aikainen linnusto: Söderfjärdenillä on muuttoaikoina vilkas lintujen liikehdintä, sillä peltoaukea toimii muuttoreittien risteyksenä. Sieltä muuttoreitit jakaantuvat pääsääntöisesti luoteeseen, koilliseen ja etelään. Lajikirjo on lähes kaiken kattava, sillä oikeastaan vain selkeimmin merellä muuttavia lajeja ei Söderfjärdenillä havaita.
Alkukeväällä voi lakeudella havaita jopa tuhansia pulmusia. Niiden jälkeen tulevat kiurut, töyhtöhyypät ja muut peltojen pesimälajit. Tulvakeväinä ruokailee alueella runsaasti joutsenia, hanhia ja sorsia. Söderfjärden on Lapin tuntureiden eteläpuolella ehkä varmin paikka Suomessa onnistua näkemään keräkurmitsoja, joita voi toukokuun viimeisellä viikolla ruokailla mullospelloilla jopa kymmenittäin.
Pelloilla lepäilee etenkin syksyisin suuret määrät kurkia, joita alkaa kerääntyä elokuun alusta lähtien määrien ollessa suurimmillaan syys-lokakuun vaihteessa noin 7000–8000 yksilöä. Söderfjärdenin sijasta kurjet yöpyvät aina saaristossa parinkymmenen kilometrin päässä lännessä. Jotkut yöpyvät myös lähiseudun isoilla soilla. Mahtavien äänekkäiden parvien ilta- ja aamulentojen seuraaminen on vaikuttava luonnonnäytelmä.
