Harrström-Brusudden

Harrstrom-Brusudden

Harrström ja Brusudden ovat käytännössä lintujen kannalta samassa lahdessa, joten ne on järkevintä yhditää yhdeksi MAALI-kohteeksi. IBA-tietokannasta nämä kohteet löytyvät erillään numeroilla 730006 ja 730081.

Yleiskuvaus:

Harrström

Pienen jokiuoman suulle muodostunut, osittain umpeenkasvanut, ruovikoitunut rantaniittyalue Korsnäsin eteläisellä rannikolla. Jokiuoman eteläpuolella kesäisin laidunnusta, Merenkurkun viimeisiä laidunnettuja rantaniittyjä. Matalan veden aikaan varsin hyvät lietealueet kahlaajille ja vesilinnuille. Alueen länsipuolisella saaristoalueella runsas pesimälinnusto (mm.isoja lokkikolonioita Lrid ja Lcan, Mernkurkun alueen vahvin merihanhikanta, kymmeniä lapasotkapareja jne…) Linnut käyttätävät säännöllisesti rantaniittyjä ruokailualueenaan. Jokiuoman pohjoispuolinen rantaniittyalue pahemmin umpeenkasvanut (ei enää laidunnusta), niityn itälaidalla kuitenkin varsin hieno pajupensaita kasvava niittyalue. Niittyalue rajoittuu rantametsiin/metsäsaarekkeisiin (pääasiassa harmaaleppää). Metsät osittain käsiteltyjä, mutta myös luonnontilaisia osia löytyy. Kokonaisuudessaan rantametsäalue pienialainen. Kuitenkin mm. pikkutikka ja satakieli jokavuotisia. Harrströmin kylä ja kalasatama sijaitsevat aivan rantaniittyalueen vieressä, mutta aleen linnusto on tottunut kalasatama-alueella liikkuviin ihmisiin.

Brusudden

Yleiskuvaus:
Matalarantainen merenlahti ja pienvenesatama. Erityisesti keväisin jäiden lähdön aikaan joutsenten, sorsalintujen ja kahlaajien suosima kerääntymisalue.

Lisätietoja linnustolaskennoista:
Korsnäsin kylän pohjoispuolella sijaitseva Brusudden tunnetaan vesilintujen, kahlaajien ja lokkien muutonaikaisena levähdysalueena sekä keväisin että syksyisin. Venesatamasta käsin on kevätmuuton aikaan havaittu suuria kerääntymiä seuraavista lajeista: kyhmy- ja laulujoutsen, merihanhi, ristisorsa, haapana, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, tukkasotka, telkkä, uivelo, isokoskelo, musta- ja valkoviklo sekä liro. Viime vuosina läheisillä alueilla pesivien merihanhien lukumäärät ovat myös olleet nousussa. Syksyisin Brusuddenilla viihtyvät vesilinnut aina jäiden tuloon asti. Syksyisin havaittujen kyhmyjoutsenien kerääntymät ovat parhaimmillaan olleet yli sadan yksilön.

Kriteerit:

Laji Kriteeri Vahvistusvuosi Lisätietoja
kyhmyjoutsen – Syksy MK3 2016 Raja-arvo 100 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
tavi – Kevät MK3 2016 Raja-arvo 200 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
tukkasotka – Kevät MK3 2016 Raja-arvo 250 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
tukkasotka – Syksy MK3 2016 Raja-arvo 250 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
harmaahaikara – Syksy MK3 2016 Raja-arvo 10 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
naurulokki – Kevät MK3 2016 Raja-arvo 1000 vähintään kahtena vuonna kyseisellä kaudella vuoden 2000 jälkeen.
Harrströmin eteläisemmästä kalasatamasta näkymää pohjoiseen. Kuva: Jouni Kannonlahti
Harrströmin eteläisemmästä kalasatamasta näkymää pohjoiseen. Kuva: Jouni Kannonlahti

 

Brusuddenin lahdenpohjukkaa. Kuva: Jouni Kannonlahti
Brusuddenin lahdenpohjukkaa. Kuva: Jouni Kannonlahti