Helmipöllö on Merenkurkun havumetsien peruslaji, jonka pesimäkanta vaihtelee suuresti revintotilanteen eli myyräsyklien mukaan. Helmipöllöillä on jo pitkään mennyt varsin huonosti, sillä nykyajan talousmetsistä ei tahdo löytyä enää sopivia pesäpaikkoja. Myös kiihtyvä ilmastonmuutos on ollut jo pitkään epäsuotuisa myyräkantojen kasvulle. Rajut säätilan vaihtelut talvella ovat aiheuttaneet sen, että hyvin alkanut uuden myyräsyklin kasvu onkin tyrehtynyt tulvivien vesikelien ja paukkupakkasten vuorotteluun. Koska ruokaa ei ole tarpeeksi tarjolla, niin pöllöt jättävät pesinnän väliin ja kun huonoja vuosia tulee liian monta peräkäin, niin linnut ovat jo niin vanhoja, että luonnollinen poistuma on pudottanut lajin pesimäkannan jo liian pieneksi.
Helmipöllöt myös vaeltavat vuosittain syys-lokakuussa pitkiäkin matkoja etsien uusia laikuttain leviäviä myyräsyklialueita. Syysvaelluksen voimakkuutta Merenkurkun alueella on tutkittu jo pitkään rengastuksen avulla. Sen avulla tiedetään mm. että helmipöllöt vaeltavat niin rannikon suuntaisesti molempiin suuntiin, kuin myös Merenkurkun yli Ruotsiin ja sieltä takaisin.